Peitto pour le bébé

Ensin oli kasa sinisävyisiä isoäidin neliöitä.

Sen jälkeen ne kaikki piti päätellä.

Sitten sovitella ja huomata, että väärän värisiä on liikaa ja kivan värisiä liian vähän.

Piti virkata lisää neliöitä, nyt niistä oikeista väreistä.

Sitten taas päätellä ja sovitella neliöt paikoilleen.

Sitten olikin valmis peitto

Olen tähän aikaansaannokseeni tyytyväinen vaikka välillä olisi mieli vaan antaa olla ja tehdä jotain mikä valmistuu melkein hetkessä eikä vaadi hirveästi päättelyä ja yhteen ompelua.

Peitto on menossa ystävän kesällä syntyvän vauvan luokse ja se on noin 7 ruutua x 7 ruutua, uskoisin että pieni vauva sen päälle tai alle mahtuu.

Viimeistelin vielä reunatkin pylväillä, vaikka alkuun meinasin että antaa olla. Onneksi en antanut, koska reuna teki peitosta, no tietenkin, heti viimeistellymmän oloisen.

Paris, Je t'aime!

Vietin viime kesänä syntymäpäiväni Pariisissa.

Olin haaveillut siitä, siis syntymäpäivästä Pariisissa, vuosia ja päätin sen vihdoin toteuttaa.

Rakastuin.

Nimittäin Pariisiin.

Kuluneen vuoden aikana ei ole ollut yhtään päivää ettenkö haaveilisi siitä että pääsisin sinne takaisin.

Lomalle

Asumaan

Töihin

Toistaiseksi Pariisi ei kuitenkaan ole näköpiirissä mutta onneksi törmäsin netissä lahjakkaaseen ja taitavaan Joeliin.

Joel on piirtänyt Pariisin.

Kahdessa koossa.

Koska minä en ole päässyt Pariisiin ei se tarkoita onneksi sitä etteikö Pariisi voisi tulla minun luokse, joten nyt työpöytääni koristaa paperinen Pariisi. Voin siis piipahtaa suosikkipaikoissani ihan työpäivän lomassa!

Teippejä, mitä niillä kuuluu tehdä?

Löysin viime viikolla Teippitarhan. En oikeastaan tiedä miten sivuille eksyin mutta eksyin kohtalokkain seurauksin. Paketti lähti tulemaan kohti Helsinkiä.

Siitä oli kotona innostunut myös joku muu kuin minä

mutta onneksi Mies oli ehtinyt pelastaan kuoren ennen kuin pahempaa vahinkoa sisuksille ehti tapahtua.

Syyllinen, joka ei näytä syylliseltä.

Minullahan ei ole minkäänlaista käsitystä mihin teippejä kuuluisi käyttää tai miten. En juurikaan askartele, joten otin ostoskoriini tuotteita, jotka näyttivät kivalta ja joista saattaisi olla iloa myös muille.

Tilasin neljää erilaista kuvioteippiä. Olin jotenkin siinä kuvitelmassa että nämä olisivat normaalin teippirullan kokoisia mutta ne ovat isompia mutta ne saa sopimaan teippikoneeseen pienillä järjestelyillä. Olenkin työpaikka jo ilahduttanut ihmisiä teippaamalla kaikki näillä kuvioteipeillä tavallisen teipin sijaan.

Lisäksi mattamustaa paperilta tuntuvaa teippiä.

Tämä on hienoa!!

Sekä dymottimeen pinkkiä nauhaa, vaihtelua siihen perusmustaan.

Kaikkia on jo käytetty, enemmän tai vähemmän.

Kalenteriin muistilappujen liimailuun.

Kalenterin etukanteen tein mustalla teipillä raidan kun olin oikein luovalla tuulella.

Olen googlaillut kateellisena ihmisten upeita teippailuja mutta minulla ei ole mitään teipattavaa..

Ennen kuin muutun luovaksi ja keksin jotain teipattavaa, ilostutan muiden päiviä teipeillä.

Uusi lankakori

Ensimmäisiä trikoovirkkauksiani oli lankakori.

Sen värivalinnat ovat vaivanneet minua enkä tykännyt siitä koska langat eivät enää mahtuneet sen sisälle.

Piti siis piipahtaa Snurressa.

Mukaan tarttui kaksi kassillista trikoota ja lopputulos näkyy alla:

Uusi lankakori.

Huomaa pullistunut alaosa...

Olen saattanut hieman tunkea lankoja sinne sisään etteivät näy yläreunan yli..

Mies testasi lankakoria myös päähineenä, koska värivalinnat toivat hänen mieleensä Jamaican.

Korilla on korkeutta noin 50 cm ja sisään se nielee koko tämän hetkisen lankavaraston.

Tämän värivalintoihin ja onnistumiseen olen paljon tyytyväisempi kuin vanhaan.

Katselen sitä iltaisin mielelläni ennen kuin käyn nukkumaan ja mietin että on se vaan kiva kun osaa :D

Kuva vääristää mutta oikeasti tässä on kirkasta keltaista, raikasta oranssia, turkoosia, kirkkaan vihreää ja tumman sinistä. Huomasin muuten että tummansininen trikoo on parempi kuin musta vastaata. Näyttää oikeasti enemmän mustalta kuin musta.

Kreikkalainen matto

Olen viime aikoina vain virkannut.

Kerinyt ja taas virkannut.

Ruusun sijaan virkkasin äidille lahjaksi maton.

Muistin vasta kun olin saanut tämän loppuun että tietenkin helpommalla pääsisi jos virkkaisi pylväitä mutta valmistui tämä kiinteilläkin silmukoilla. Kädet tosin olivat kovilla.

Värimaailmasta tulee mieleen Kreikka, siis minulle. Sehän johtuu vaan siitä, että värityksestä tulee mieleen se silmä-koru, jota on myynnissä niin Kreikassa kuin Turkissakin.

Maton halkaisija on noin 50 cm. Pelkään tehdä liian suuria mattoja, koska kuvittelen niiden lähtevän aaltoilemaan tai muuten vaan menevän pieleen ja purkaminen on niin tylsää.

Erilaiset vappuherkut

Piipahdin torstaina pitkästä aikaa Snurressa. Kävin hakemassa itselleni vähän erilaiset vappuherkut.

Hain nimittäin trikoota. Olen innostunut virkkamaana ja puuvillalangan alkaessa kyllästyttämään, tarjoaa trikoo mukavaa vaihtelua.

 

Mukaan tarttui tumman sinistä, turkoosia, keltaista, oranssia, farkkusinistä, vihreää...
Ajatuksena on tehdä uusi lankakori sekä matto tai useampi.

 

Olen innossani katsellut näitä vappupalloja mutta vielä en ole raaskinut aloittaa.

Jos kotona ei olisi kahta koiraa ja mies olisi suopeampi, ripottelisin näitä koristeiksi ympäri kämppää..

 

Hauskaa vappua!!!

Vihdoin valmista!

Minulla on ollut käynnissä ikuisuusprojeti, nimeltään piknikpeitto isoäidin ruuduista.

Kirjoitin siitä ensimmäisen kerran täällä.

Viikonloppuna otin itseäni niskasta kiinni ja päätin saada peiton valmiiksi, jotta pääsen sen kanssa vappupiknikille.

Ei auttanut muu kuin aloittaa ompelu.

Ompelin ensin ruudut kiinni niin että minulla oli 14 pitkää riviä, joista sommitella sopiva peitto.

Avustajasta oli tässä vaiheessa enemmän haittaa kuin hyötyä. Jotenkin tuo peiton testaaminen makaamalla sekä repimällä tai kuljettamalla rivejä pois paikoiltaan ei nopeuttanut työtäni yhtään.

Onneksi työ oli sen verran rankkaa että avustaja nukahti ja antoi näin minulle työrauha.

Ja niin se Tauskin ja Hennan hääjärjestelyjä katsellessa vain valmistui.

Enää on taustakangas ompelematta mutta muuten peitto on valmis ensi tiistaiseen koitokseensa.

Pakko sanoa, että peitto on kyllä kaiken vaivan arvoinen. Se on nimittäin aivan superhieno!